Vuoden kuvataiteiljan näyttely esillä Oulunsalon kirjastossa
Tarvitsemmeko lisää geneerisiä kuvia luonnostamme?
Kuva- ja ekokriittinen teoskokonaisuus Simulacra (Luontoretkiä) tarkastelee suomalaisia luontokuvastoja. Ikoniset maisemat, joita kultakauden taiteilijat maalasivat kilvan, ovat sittemmin valottuneet itseään toistavina näkyminä luontokuvaajien kennoille ja retkeilijöiden sometileille. Tykkylumet ja revontulet Kolilta Käsivarteen ovat kuvia, jotka kaikki suomalaiset tunnistavat. Myös kaupalliset kuvat välittävät ja ylläpitävät samaa koskemattoman luonnon myyttiin nojaavaa viestiä, vaikka ihmisen luoma maankäyttöpaine jatkaa kasvamistaan ja luonnontilaista metsää on jäljellä alle kolme prosenttia maapinta-alastamme.
Tapamme nähdä on visuaalisen kulttuurin ehdollistamaa: käsityksemme luonnosta ei perustu enää todelliseen luontokokemukseen, vaan kuvista omaksuttuihin ajatusmalleihin. Jean Baudrillardin simulaatioteoriaa soveltamalla voidaan todeta, että luontokuvat ovat simulakrumeja – kopioita ilman alkuperää. Mitä lisäarvoa kansallispuistoihin matkustaminen tuo, jos maiseman katsominen paikan päällä palauttaa mieleen ainoastaan ne tuhannet samankaltaisten filttereiden läpi kuvatut Instagram-kuvat, jotka voisi nähdä myös kotonaan? Tarvitsemmeko lisää geneerisiä kuvia luonnostamme?
Teoksia varten Karppanen on matkustanut kansallispuistoihin etänä. Hän on valokuvannut kansallisromanttisia maalauksia ja internetistä löytämiään geneerisiä luontokuvia Polaroid-kamerallan, ja muodostanut kuvista kollaaseja, eräänlaisia matkapäiväkirjoja. Toinen metodi on kuvansiirtotekniikka, jossa erikoispinnoitetulle kalvolle mustesuihkutulostimella vedostettu kuva siirretään syväpainopaperille alkoholigeelin avulla. Alkuperäinen kuva häviää useiden kerrosten taakse, ja valmiit teokset toimivat simulakrumien mallinnuksina.
Näyttely toteutetaan yhteistyössä Pohjoisen valokuvakeskuksen kanssa.
Näyttelyyn on vapaa pääsy.
